Maha asukki ei ole pitänyt elämää nyt vähään aikaan mahassa ja nyt alkaa hieman huolettaa että mitä jos se ei olekkaan enään elossa. Jokapäivä vaan toivon että olisipa tuo neuvola ja rakenne ultra jo pian. Neuvola meillä on ensiviikolla onneksi mutta mitä jos kaikki on jo myöhäistä? Pelottaa ajatuskin että joutuisin taas olemaan leikkauspöydällä ja hautaaman lapseni. tää on pyöriny mun mielessä parin päivän ajan. Mitäjos kuvitelenkin lapseni liikkeet? ne kun on niin hentoja tuntemuksia vielä että mitä jos ne onkii jotain suolistoon liikkeitä vaan. En tiedä miten kestäisin sen uudestaan että menettäisin uudestaan lapseni varsinkin kun olen oikeasti ollut hirveän onnellinen koko raskauden ajan. Jo viime raskaudessa olin onnellinen mutta takerruin pieniin asioihin liikaa millä ei oikeasti ollut merkitystä nyt tässä uudessa raskaudessa osaa arvostaa pieniä asioita elämässä kuten sitä että on terve ja saanu tälläsen mahollisuuden olla taas äiti.Pitää käydä taas enkeli lapsen haudalla taas tässä lähiaikoina mutta T saa luvan tulla kyllä mukaan! vois viiä jonkun kauniin kukan ja kynttilän sinne.Viime kerrasta onkin aikaa kun olen viimeeksi käynyt haudalla. jotenkin en vain ole pystynyt käymään koska se tunne on ihan hirveä kun muistaa että kohta olisi enkeli vauva syntynyt.On jännä että meillä enkelivauvan muistotilaisuuden jälkeen sai tämä uusi raskaus alkuunsa.Ja nyt rakenneultra on melkein samana päivänä kun enkeli lapsen olisi pitänyt syntyä 25.päivä meillä on ultra ja 26.päivä oli enkeli lapsen laskettuaika.Nyt vaan toivotaan että kaikki menisi hyvin:) mitään muuta en toivoisi elämääni tällähetkellä kun että lapsi syntyy syyskuussa terveenä ja elossa.
Vielä olisi hieman suunnitelmia mielessäni mutta niistä sitten enemmän kun saan tiedon onnistuuko tämä mutta lupaan että olen enemän kuin innoissani tästä ;) saatte myöhhemin bostauksesta tässä lähipäivinä selville että mikä suunitelma ja millainen.mut nyt taas kohta nukkumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti