Ei otsikkoa!

Tän päivän bostaus on valokuvaaminen! haluan ottaa jonkun hellyyttävän perhekuvan minusta, mahasta ja T:stä. Ja myös itsestäni jonkun raskauskuvan.Asia on pyöriny päivitäinmielessä että miksi ei ikuistaa elämän rakkaus kuvalla. Joten ammatti kuvaaja tarvittaisiin! Netissä näyttää ihanilta nuo raskauskuvat ja haluun ehottomasti näytää pikkuiselle minkälaista oli elämä ennen kun hän syntyi tai oli mahassa. Meistä T:n kanssa kun ei ole pariin vuoteen yhtään valokuvaa koska meillä ei ole ollut pariin vuoten kameraa kunnes kyllästyin siihen ettei koskaan voinut ottaa kuvia niin hankin sellasen perus kameran meille.

Täytyneen ensiviikolla varmaan soittaa ja kysyä että pystyiskö meistä joku valokuvausliike ottamaan kuvia tai siten kehitellä oma studio missä joku ottaisi meistä kuvat. Minusta tää olis hyvä siinäkin suhteessa että vauvan valokuva albumiin tulisi ihan alusta alkaen hänestä kuvia. Mahakuvasta synttärikuviin ja synttäri kuvista sitten aikuisikään. Näkis hääkin kehityksensä ja samalla miten on sitten muttunu ulkonäöllisesti ja muutenkin. Itselläni ei ole yhtään vauva kuvaa itsestäni ja se on harmittanut hirveästi kun en tiedä minkä näköinen olen ollut vauvana. Nuorin kuva minusta on joskus 2 vuotiaana otettu. Onneksi T:stä on paljon vauva kuvia niin eiköhän poika ole kuitenkin isänsä näköinen. Tässä lopuksi laitan näitä ihania raskauskuvia mitä netistälöysin. Hyvää lauantaipäivää kaikille! melähdetään ostamaan vapuksi syötävää siitä sitten enemmän illalla.

kuvaotettu täältä:http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTqxnNAt_yf48i2xcqM-EV_98NxpHR_W6FkKW7e7Km4EFM0xqcMMeRa9eCB

Kuva otettu täältä:http://halbergphotographers.com/blog/wp-content/uploads/2008/03/_mg_4976.jpg

Kuva otettu täältä:http://realphotography.com/blog/wp-content/uploads/2008/11/maternity_photographer_colorado_springs09.jpg

kuva otettu täältä:http://fc09.deviantart.net/fs6/i/2005/037/e/a/raskaus_by_tidian.jpg

Vappu suunnittelua!

Tuossa juteltiin että mitäs tehdään vappuna! itse ajattelin että täytyy sitä kai munkkeja ja tippaleipiä syödä siman kanssa ja paistaa pihalla makkaraa.Saunaa lämmittää ja sit käyä vaik terassilla jos tuo miesh sit ottais muutaman olusen ja mie limua vaikka satamassa tai jotain.Suunniteltiin kaverin kanssa myös picnikillä käyntiä mut en tiedä sit kerkeekö hää sit kuitenkaan mukaan.Ilmapallot ja serpettiinit saa jäähä kyl meiltä tänä vappuna ostamatta kun ei myö semmosilla tehä nyt mitään. Panostetaan sit ensvuonna kun pikku miesh masussa kokee ensimmäiset juhlansa. Onko teillä minkälaisia vappu suunnitelmia? tai perinteitä?

Oon täs yrittäny metsästellä raskaana ollessa jotain muoti vinkkejä kun on kesähäät tulossa tutuilleni enkä yhtään tiedä mitä sitä laittais päälle.en kuitenkaan haluu mitään telttaan pukeutua kuitenkaan tai perus vaatteisiin. muutenkin h&m äitiys vaatteet näyttää tosi rumille mitä oon nyt kattellu sieltä ja hirveen hintasiakin vielä. Olis ihana saaha myös vinkkejä siitä et miten huolehtia itsestään raskaana ollessa jotain kauneus juttuja tai hyvinvointiin yleisesti jotain vinkkejä tässä kaipaillaan. jos teille tulee jotain mieleen ni otan mielelläni niitä vastaan:)

nyt kuitenkin on aika kömpiä nukkumaan. Toivottavasti saan kerättyä näitä ideoita jostakin. Laittelen sitten tänne eteenpäin mitä oon löytänyt.

Raskaus ja sen tuomat muutokset!

Löysin Tälläsen kivan jutun tuolta iltalehtien sivuilta ja muokata siitä omanlaiseni näkemykseni tätä apuna käyttäen. Linkki siis tulee tässä:http://www.iltalehti.fi/terveys/2010061411861485_tr.shtml


Raskausviikkoja nyt: 21+3
Paino noussut raskauden aikana: 4 kiloa
rakenneultrassa selvisi lapsen olevan : poika
Laskettu aika: 4.9.2012


Arat rinnat:
Täytyy kyllä myöntää että kyllä aika kipeät on ollut ihan alusta asti. Huomasin samantien ennen kun olin tiennyt raskaudesta että rinnat on tosissaan kasvanu ja hirveän turvonnut.Raskasuviikoilla 15 oli pakko jo ostaa isommat rintaliivit ja parikokoa isommat.

Väsymys:
Alkuraskaudesta olin hieman väsynyt mutta en niin hirveesti kuitenkaan. Vasta nyt raskaus viikoilla 20 väsymys on alkanu olee enemmän tosin veriarvot oli viimekerralla hieman alhasempi niin johtuneen varmasti siitä.

Pahoinvointi:
Täytyy kyllä sanoa että aika vähän olen joutunut nyt kokemaan pahoinvointia. Alkuraskaudesta taisin parikertaa oksennella ja oli hieman kipeä olo mutta kun viikkot tuli siihen raskausviikko 12 niin pahoinvointia ei ilmennyt lainkaan. Jotkut tietyt asiat saa huonon olon aikaseks, jotkut hajut ja pakokaasu on ollu semmonen sekä tupakan savu et hirveen huono olo on tullu jos sellaseen joutuu esim. kaupungilla kävelessä.Kuumuus tekee kanssa hirveän huonon olon.

Jatkuva vessahätä:
Kyllä yöisin joutuu käymään vessassa kun ennen ei tarvinnut käydä.tämän huomasin jo heti alkuraskaudesta että virtsaamisen tarve ja janon tunne lisäänty.Ennen ei tarvinnut kertaakaan noussa yöllä vessaan kun nykysin tulee 3 kertaakin herättyä.

Päänsärky:
Vasta nyt viimeaikoina oon huomannu et päätä on särkeny mut se menee hyvin nopeesti ohiten kun juo vettä ja lepää. toivotavasti tästä ei tarvii kärsiä yhtään enempää.

Selkäkipu:
Tänään valitelin selkää tuossa T:lle mutta se varmaan johtuu siitä kun haravoin tuolla. Mutta loppuvaiheessa tästä varmaan joutuu kärsimään.

Vatsa krampit:
En kyllä muista että olisin tästä missään vaiheessa kärsinyt. Paitsi joskus kääntyessä mahan sivuilta tuntuu pistävä kipu jos nopeesti kääntyy esim. yöllä. mutta normaalia nivelten venymistä.

Ahminen tai vastenmielisyys:

Ainakin hedelmät, rahkat ja jätelö on ollu koko raskauden ajan intohimona. Olenkin syönyt koko raskauden ajan tähän asti hedelmiä ja tehnyt rahkaa melkein jokapäivä.Mutta hamppareita ei oo kyl koko raskauden aikana pystyny syömää. Tulee hirveä olokin jos haukkaa palasenkaan hampurilaista.

Ummetus ja turvotus:
Jalat on hirveen turvoksissa sekä kroppa yleisesti mutta ummetusta en ole vielä koennut.toivottavasti ei tarvitsekkaan.

Mielialan vaihtelut:
Ihan jokapäiväsiä, välillä itkettää ilman syytä ja välillä ärsyyntyy T:lle ilman syytä tai ihan pikku jutuista kuten tänään siitä että sukat oli jääny keskelle lattiaa. Oon kyllä pyytänyt anteeksi ja selittänyetten maha mitään tuntemuksille. Välillä on niin ihanaa ja hetken päästä masentaa ja sitä rataa. mutta ainakin tästä tietää etä raskaus on normaali kun hormoonit toimii.

Kohonnut rumiinlämpö:
Nyt vasta viime aikoina on tuntenu et tulee hiki nopeemmin kun ennen ja ettei jaksa juossa samalla tavalla kun ennen raskautta. Hyvä kun kävelee 100 metriä ni alkaa jo uuvuttaa. Maha kun alkaa painaa jonkun verran.

Herkkä hajuaisti:
Jo alkuraskaudesta huomasin hajuaistin olevan aika tarkka. haistoin jos toinen söi viiliä toisessa huoneessa niin sen viilin hajun.

huimaus tai heikkous:
kyllä koettu on, jos käy suihkussa tai on pitkään seisoten ni alkaa heikottaa kyllä.Tai sitten jos hirveesti siivoo tai nousee nopeasti ni tulee kyl huimaava olo.

Verinen vuoto:
Mulla oli joskus raskausviikoilla 10 semmosta pientä vuotoa. Tai sellasta kun pyyhkäs ni jäi paperiin sellasta punertavaa väriä soitin siitä äitiyspolille ja kuulemma normaalia.Eikä siitä ole olut tähän päivään mitään ongelmia ainakin poika voi hyvin masussa.

Kuukautiset myöhässä:
No tästä mä osasin epäillä. Tosin tulin heti uudestaan raskaaksi keskenmenon jälkeen et kuukaus sen jälkeen kun sain keskenmenon ni olinkin uudestaan raskaana. Keskenmenon jälkeen ei kuukautiset oo ihan säännöllisiä mut jotenkii oli vain sellainen tunne että teen raskaus testin ja se näytti positiivista.ja hyvä niin!


Muutama satunnainen väittämä raskaana ollessa:

Nenäntukkoisuu:
Tän kyllä olen huomannut et herätessä ainakin on nenä hieman tukkeessa.


Olen valokuvannut ja peilaillut mahaani:
täytyy kyllä myöntää että olen siitä alkaen silitellyt vatsaani kun sain kuulla olevani raskaana. Otan jokaviikolta myös kuvan muistoksi ja haluaisin poserata tai ottaa kunnon kuvan raskaus mahastani ja tehdä siitä taulun. Koskaan ei voi tietää että tuleeko toista mahdollisuuttatulla raskaaksi niin minusta tästäpitäisi ikuistaa ja nauttiajoka hetki kun mahassa kasvaa pieni.

Olen tuntenut itseni seksipommiksi:
kyllä varsinkin alkuraskaudessa kun rinnat kasvo ja maha vielä ollut niin oli kyllä korkkareissa kiva tallustella tuolla. mutta nyt tuntuu kyllä kun raskaus on edennyt ettei jaksa panostaa ulkonäköön niin paljon kun ennen. Korkokengissä jalat tulee entiseen verrattuna kipeimmiksi että tyydyn aika rentoihin vaatteisiin nykysin.

Pesänrakennusvientti on herännyt:
Ainakin joskus saan ihme siivous intoiluja ja kyllä miusta asunnon pitää olla valmis ottamaan pieni vastaan. Ja itselläkin on sitten helpompi tulla sairaalasta kotiin kun kaikki hyllyt on laitettu järjestykseen ja kaikki turha heitetty pois. myös jossain vaiheessa silittelin kaikki liinavaatteet ja kaikki mitä keksin silitettävää ja vauvan vaatteet on kyllä moneen kertaan silitettynä ja viikattu eritavalla.

Olen stressaantunut imetyksestä:
En nyt sanois että stressaantunut siitä mutta miettiny sitä koska rinnat on varmasti tosi arat ja jos sitä maitoo ei tuukkaa mut sille ei voi mitään jos se ei onnistu ni ei onnistu mut sen näkee sitten aikanaan.

Tiedän miten haluan synnyttää:
En itse asiassa ole miettiny hirveemmin että miten tai missä asennossa synnyttäisin. Vesiallas kuullostaa kivalta mutta luulen että siinä vaiheessa kun rupee synnyttämään niin ei kiinnosta mikään muu kun että kipu lievittyy ja saa pikkuisen syliin. tämänkin nähää sitten aikanaan miten käy, mutta toivotaan että synnytys olisi helppo ja että kaikki menisi hyvin.

Hautausmaalla käyntiä!

Jo hautausmaalle mennessäni kyyneleet nous pintaa. Kävelin noita samoja portteja jo kymmeniä kertoja enkelilapseni haudalle. ylläni se sama musta takki mikä oli viime syksylläkin päällä. Se melkein samanväriset ja pituiset hiukset jotka sotkeutuvat tuulen mukana...edelleen se sama ihminen joka menetti lapsensa. Ilmakin oli hyvin syksyinen ja viileä..aivan kuin palaisin takaisin ajassa taksepäin.Niin minä kuljin tätä tietä suoraan enkelilapseni haudalle. Mieli maassa ja surullisena tuoden taas jälleen kynttilän hänen haudalleen.

Niin laskin kynttiläni ja pienen posliini sydämmeni enkelini haudalle. Sanat ei kerro mitään sitä tunnetta miten katkera olin että tänään minun pitäisi pitää hänet sylissäni eikä käydä hänen haudallaan. Itkin! niin minä tein..itkin vaikka kuinka yritin olla itkemättä jotta muut haudalla kävijät eivät kuulisi tai näkisi. Mutta nyt minä vain itkin.Haudalla oli edelleen ne samat esineet mitä silloin kun ensimmäisen kerran kävin. Ne esineet mitkä muistuttavat minua siitä että hyvin useat ihmiset kokevay tämän saman..

Nyt en voisi pitää enkeliä sylissäni..olkoon hän nyt omassa kehdossaan tuossa puurasiassa..mikä on täynä rakkautta..rakkautta jota en voinut koskaan hänelle antaa. suojelkoon tämä pieni enkelini nyt pikkuveljeään maailmalta <3 hän tulee aina olemaan minun enkelini<3

Enkelin laskettuaika !

Tänään on tai olisi enkelilapseni laskettuaika! Tasan 9kk sitten minusta tuli odottava äiti ja vain muutama kuukaisi sen jälkeen enkelilapsen äiti. Enkelilapseni siis kuoli kohtuuni raskausviikoilla 14 mutta ultrassa selvisi että enkelilapseni keuhkot ei toimineet normaalisti jonka seurauksena sydän pysähtyi.Muistan sen päivän koko elämäni kun sain kuulla olevani raskaana ja sen päivän kun jouduin hänestä luopumaan. Silloin kun sain enkeli lapseni olin pienelle tähdenlennolle toivonut saavani lasta. Ei mennyt kun kuukausi sen jälkeen kun sain kuulla odottavani lasta.Nämä pari kuukautta mitä hän eli masussani oli minulle niin uutta ja erilaista. Pahoinvointi oli sietämätön ja virtsasin itseni alle aina vessassa oksentaessa. Tiesin että tässä lapsessa on jotan erityistä jo silloin. Ja olin oikeassa hänellä kasvoi siivet äitinsä sydämmen alla.On jännä että tuosta enkeli kuolemasta ei mennyt kun kuukausi niin olin uudestaan raskaana. Ja uutena vuotena toivoin joka tasatunti saavani lapsen joka syntyisi elävänä ja terveenä! ihan joka tunti. Olin kuullut että venäjässä olisi tälläinen tapana.Nyt on tuntemukset hieman sekavat koska tavallaan olen onnellinen ja samaan aikaan todella surullinen..niin että ihan koskee.Onnellinen siitä että sain uudenmahdollisuuden olla äiti pojalleni mahassa sekä että kasvatin sisälläni kauniin enkelin. Niin kauniin enkelin mitä kenelläkään muulla ei olisi koskaan ollut tai saanut tuntea häntä ..muu kuin minä. Mutta samalla olen niin surullinen että tämä pieni enkeli ei syntynyt koskaan elävänä enkä koskaan saa näyttää hänelle millainen äiti olisin ollut. Mutta rakkaus lapseen ei kuole ikinä <3 Jos minulta kysytään onko minulla lapsia..vastaan siihen että kyllä, yksi enkelilapsi ja toinen on täällä massussa! 


Koko kokemus on auttanut minua kuitenkin siinä että tiedän mitä haluan elämältäni.Monet kaverini kysyvät että miksi juuri nyt haluat tehdä lapsia etkä vasta 30 vuotiaana? Minun on helppo vastata siihen että elämä on liian lyhyt odotettavaksi. Tunnen itseni onnellisena äitinä.Jos yhtään odottaisin ni mistä tietäisin saisinko 30 vuotiaana lapsia enään välttämättä koskaan. jos tätä onkin ainut mahdolisuus että olenkin raskaana. Sen lapsensa menettämisestä oppii että koskaan ei voi olla varma että kaikki menisi silleen niikun normaalisti, eikä se ole itsestään selvyys että lapsi olisi terve.Tunnen olevani valmis kasvattamaan pientä ja tiedän että minusta tulee hyvä äiti! Monilla luokkakavereillani on paljon kaikkea vakituisia työpaikkoja, ammatteja, osa asuu ulkomailla ja osa menestynyt elämässä..minun tehtäväni on olla äiti. mikä sen arvokkaampaa tehtävää täällä onkaan kun kasvattaa pieni ihme masussa ja kasvattaa siitä ihminen joka pärjää elämässä. 


Kohta olis aika lähteä haudalle käymään ja viemässä kynttilä enkelilapseni!Samalla lähden käymään apteekista ostamassa koiralleni matokuurin ja ruokaa kaupasta.Koirani bella kun on koko yön valvottanut sillä hänellä on maha niin kipeä ja löysällä ettei nukkumisestakaan tullut viime yönä yhtikäs mitään. nyt kuitenkin lähden enkelini luokse <3 

Aurinkoista keskiviikkopäivää!

Mä oon niin onnellinen! Herättiin T:n kanssa hieman myöhään ja meillä meinas tulla aika kiirus keskussairaalaan rakenneultra ajalle.Käytiin T:n kanssa siel rakenne ultrassa ja voi vitsi miten se äidin muru taas yllätti äiteensä kyl ihan täysin.Kaikki rakenteet ja elimet oli just sellasia niiku piti ja kätilöt kehu kovasti et on ilo katsella pientä ihmettä masussa kun kaikki näkyy niin selvästi pikkusella. Siellä se potki ja heilutti käsiään, näytti meille peukkua ja nieli lapsivettä! mullistavaa että tommonen ihme asuu mun mahassa. Ihanan täydellinen lapsi! Musta pikkunen näytti ihan isältään näissä ja mula oli pien kutina ollu koko ajan et isinnäkönen sielt kuitenkii tulee. 

Pikkusen pää profiili

Pikkunen edestä

Se näytää peukkua!

Tässä vaiheessa voin kertoa et jännittenyynä odotettiin et kumpi  sielt tulee ja ihan selvästi  siel haarojen välissä oli jotain muutakin kun jalat! Eli POIKA! on siis tulossa meillä.Nyt vaan pitää antaa nuo mitä sain kaverilta kivoja takkeja niin jollekkin tutulle keille tulee tyttö. Siel olis ollu ihania mekkoja ja takkeja mut ei poika voi käyttää vaalean punaista tai punasia takkeja.Mutta ei hätää meijän suvussa näitä poikalapsia riittääniin vaatteita saa heiltä aika paljon!

 Tehtii tuleville mummeille ja ukille tällänen. Omalle äitilleni ja isäpuolelleni laitettiin s-postilla sekä T:n isälle koska he asuvat kauempana, toisessa paikkakunnassa. T:n äitille tulostettiin koska hänellä ei ole s-posti osotetta. Tekstin löysin netistä ja musta tää oli kivempi kun se perus mistä on pienet pojat tehty?-runo.Runo minkä löysin menee näin:

Miten pienet pojat valmistetaan...

..ensin aamukastetta laitetaan

pieneen kultaiseen rasiaan
.
Hopeaa enkelin siivestä ripotetaan

ja auringon valolla sekoitetaan...

..näin pienet pojat valmistetaan.








Tuo oli miusta aika nätti runo!Huomenna onkii sitten pikku enkelimme laskettuaika eli siis sille


joka sai siivet liian aikaisin viime lokakuussa keskenmenon takia! helpottavaa on että nyt 


tiedän että vika ei ollut minussa että enkeli lapseltamme puuttui tärkeitä elimeitä ja siksi se 
'
kuoli. Nyt kaikki on toisin kun saadaan uusi mahdollisuus jakaa rakkaus tän uuen ihmeen

ansiosta. En varmasti olis selvinny tähän asti jos tää pieni masussa ei olis antanu voimia 


jatkaa elämää.Nyt vaan nautitaan tästä loppu raskaudesta ja huomenna mennään käymään 


enkelimme haudalla viemässä kukka ja kynttilä. Suojelkoon meidän pikkuenkeli nyt 


pikkuveljensä elämää ja eläkööt hän meidän sydämmissä aina!<3 Nyt T:n äitille näyttää 


ultrakuvia ja nauttimaan tästä auringosta ulos :)

Vaimo ainesta!

Enpäs sitten tehnytkään tiikerikakkua huomiseksi vaan omenapiirakkaa ja raparperipiirakkaa! helppo ohje tulee tässä:

Raparperipiirakan /omenapiirakan ohje:

3kpl kananmunia
3dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
3dl rasvaa

Kaikki aineet sekaisin ja kadetaan pellille. sen jälkeen omenaviipaleet tai raparperit pellille (kannattaa laittaa pääälle hieman sokeria)ja uuniin.

paisto 200 asteessa noin. 30min.


Päälle tein sellasen maitokiisselin! ohje siihen tulee tässä:

3dl maitoa
1rklperunajauhoja
3rkl voita/ margariinia
1dl sokeria
2tlk vaniljasokeria

Nää sekoitetaan kokoajan vispilällä kattilassa kiisselimäiseksi ja laitetaan kuumana piirakan päälle!


Voin kertoo et ainakin T tykkäs kovasti! ja tää on meijän äiteen reseptillä tehty eli rakkaudella leivoittu!ja se jos ei tykkää kovin kuivasta ni täst tulee ton kiisselin takii ihan älyttömän hyvä kun ei oo sit kuivahkoa!

Kerkesin just kun oli valmistunu ni räpsäyttää kuvan. Puolet tuosta on omenapiirakkaa ja puolet raparperipiirakkaa.kuvavois olla parempi.

Sit siivosin koko kämpän! ja tein viel makaronilaatikkoa T:lle et kun tulee kotia ni on sit kivempi tulla kun viime aikoina oon saanu ihmeellisiä hormooni hirviö kohtauksia..öhöm..laitetaan tämä raskauden piikiin!

Huomenna olis sitten se kauan odotettu rakenneultra! kyllä tässä jännitetään et miten ihana se mein pikkunen onkaan sit siel ruudussa huomenna. Oon nähny unia siitä et kaikki ei ookkaan kohallaan ja se on ihan hirveetä painajaista kun heräät siihen et itket.Positiivinen mieli täytyy kuitenkii olla ei tästä muuten selvitä!

oletteko miettineet millasen lapsuuden haluatte antaa lapsillenne? itse muistan kuinka meijän äiti leipo jokaviikko pullaa ja sain itsekkin olla mukana leipomassa. Kai siitä se miun leipuri-kondiiktori ammatti idea opiskellakkin tuli. T on toivonut pitemmän aikaa jo voileipäkakkua mutta täytyy myöntää etten oo mikään leipurihiiva kotona, mutta töissä kyllä tekee kaikenlaista...tosin nyt olen kyllä työttömänä kun jaksa millään tehdä 3 -vuoro työtä ja leipomo ala on aika raskasta ja vaarallista raskaana ollessa.Huomenna päivitellään sit mitä sie ultrassa tapahtu ja ultrakuvia sekä jos jaksan niin muutakin. mut nyt haluun kömpii sohvalle kattomaan telkkaria! huomenna taas lisää...see ya!

Ei otsikkoa!

Musta tuntuu just siltä kun olisin joku lehmä! kokoajan purskuaa kaksosista ensimmäisiä maitoja!Ja raskausviikkoja on nyt 21+0. Oon niin onnellinen että ollaan päästy tähän puoliväliin ja tosissaan lupailin että teen postauksia tälläviikolla enemmän. Eilinen päivä meni kyllä siivotessa meidän vessaa koska halusin heittää kaikki tarpeettomat aineet roskiin mitä oon joskus vuosien takaa säästäny. Kymmeniä shamppoopulloja mistä ei ollut sit mitään hyötyä. T:n mukaan oon siivousaineiden ja kauneusvoiteiden asiantuntija kun suurin osa kylppäristämme on miun tuotteita hyllyillä. Nyt pääsin niistäkin eroon. Mitä järkeä on ostaa monta hiuslakkaa jos käyttää harvoin sitä muutenkin? siivosin myös meikkejäkin pois mitkä on menossa vanhaksi ja annoin ne naapurin naiselle koska hän valitteli että käyttää jopa 10 vuotta vanhoja meikkejä! siitä mulle iskikin että on aika minunkin katsoa meikkilaatikoitani läpi ja heittää pois kaikki mitä en käytä tai oo koskaan käyttäny. Miettiny et jos vaan ostais yhden hyvän, kalliin meikin kun kymmenen halpahallin tarjouskamaa tästä lähtien. Muutenkaan meikkaa enään niin useasti kuin vuosi sitten tai läheskään yhtä paljon! Ilta menikin eilen sitten tehdessä sämpylöitä.

Tänään olis vuorossa sitten tehdä meille semmonen kuivakakku tai jotain hyvää huomiseksi sillä meillä on huomenna RAKENNEULTRA! vitsi oon ootanu tätä päivää ku kuuta taivaasta! Oon niin onnellinen kun mulla on tää pieni masussa <3 Mietin tiikerikakkua kun T tykkää siitä aika paljon ja itsekkin olen aina tykännyt siitä.Pitäähän huomista jotenkin juhlistaa ja siit jää si vapuksikin syötävää. Millasia vappu suunnitelmia teillä on mielessä?Minut on kutsuttu kahteen vappu kekkeriin mutta jotenkii musta vaan tuntuu siltä et sauna, koti ja hyvä ruoka saa tämän vapun kohokohta olla. En halua tuhlata aikaa kun kuitenkii joku rupee loppuillasta rähisee tai jotain. Haluaisin mielummin lillutella jalkojani, tehdä kasvonaamion ja rentoutua ja olla vaan! kun mennä viuhottaa ympäri kylijä.

Tää meijän hunsvotti koira teki tänään kyllä kivan herätyksen mulle! Heräsin joskus puolen 9 aikaan siihen kun oviavautuu ja koira juoksee suoraan naapuriin. siinä unenpöpperössä vedän takin niskaan ja otan avaimet mukaan ja lähen koiran perää..kunnes huomaan jaahas takki ei peitä takamusta sit millään ja koira ei kuuntele vaan juoksentelee naapurin pihalla onnellisena. Kyllä siinä nolotti kun joku mies oli pysähtuny pyörän kanssa kattomaan tilannetta ja mie kävin hakemassa koiran tosissaan pikkupöksyissä ! kyllä nolotti ja paljon..oikeen ärsytti tommonen hirveesti. Onko teidän koirat keksiny teille mitään kepposia? Onneksi lohdutti kun kaveri kertoi heidän koiran karanneen kauppaan lihatiskin eteen! kyllä nää meijän karvaturrit osaa meijän elämästä tehä vieläkin jännittävämpää. Seuraavaks vois keitelle kahvia ja ruveta imuroimaan ja tekee ruokaa sekä sitä kakkua! hyvää tiistai päivää kaikille!

Aurinkoista sunnuntaipäivää!

Tässä taas ollu pari päivää kotosalla kylläkin mutta perjantai iltana alkoi kohtu supistelemaan ja päätin et otan nyt pari päivää vähän rauhallisemmin. Ollu niin kiireinen viikko kaikenpuolin että ei oikein jaksa tehä mitään. Tuntuu kun olis joka päivä siivouspiika kun tota pykkiä tulvii jokapäivä sellaset 5 koneellista. Mietin  tässä että mitenköhän sitten kun vaavi syntyy ni paljonko sitäpyykkiä sitten tulee? :o Toivoisin et olis jo syksy koska tää odotaminen on ihan hirveetä. Ku ei malttaisi millään oottaa et pääsis saamaan oma lapsi syliin. Viime aikoina tuntunut just siltä et mitä jos mie en saakkaan tätä vauvaa mahasta ikinä elävänä? Nykyään ajatukset on ollu kyl niin sekavia ja tunteikkaita. outoja tuntemuksia mitä viime raskaudessa oli ennen kun sain keskenmenon.Tuntuu et aika loppuu kesken ettei kerkeekkään kokemaan kaikkea sitä , toisaalta haluais nauttia tästä raskaudesta jos ei tulekkaan enään koskaan uudestaan raskaaksi. Että olisi otettava kaikki irti. Myös mulla on ollu viimeaikoina semmonen tunne et mitä jos elänkin vain muutaman vuoden tai en edes sitä! varmaan johtuu siitä viime syksysestä keskenmenosta tää kaikki tunteet mut tuntuu että elämä on liian lyhyt ettei kerkeä olemaan tarpeeksi perheen kanssa tai sukulaisten, kokemaan niitä mitä on halunnu et on tuhlannut aikaa vaan odottamiseen ja elänyt vaan. Toisaalta tää on rikkaus et oon tajunnu asioita mitä monikaan ei tuu koskaan elämän aikana tajuamaan.

Käytiin bellan kanssa tänään kun aurinko paistoi niin ihanasti. Nautin joka hetkestä auringossa koska itselläni tulee aina aurongosta tunne että elän. Nyt kyllä ei voi ens kesänä ottaa aurinkoa hirveesti sillä raskaus tekee maksaläiskiä.Joskus lapsena paloin nii pahasti selästä auringossa että aikuisiällä vieläkin on maksaläiskiä selässä. Oon ollu pienestä pietäen aurongon perään! Tulee mieleen helposti että millanen oon ollu lapsena ? mitäkaikkee hölmöö sitä tekeekään? Nyt kun on kerrankin aikaa miettiä omaa elämää ja sitä mitä tahtoisi olla? millasen tulevaisuuden? Yhen kaverin kanssa juteltiin siitä että mihin ihminen tuhlaa aikaa elämässään? Itse tajusin ainakin kuinka paljon haluaisin olla enemmän yhteydessä sukulaisiini ja perheeseeni.Jokaisella on omat elämät ja perhe niin ei heillä ole hirveesti aikaa..se harmittaa minua suuresti!kaikkee tämmöstä tullu mieleen mut hei positiiviakin ajatuksia löytyy nimittäin kesä on lähellä! ja mitä kesällä tapahtuukaan on se et  FESTARIT, JÄÄTELÖ, AURINKO, KESÄTAPAHTUMAT JNE..sitähän mä oon odottanut viime syksystä asti että pääsen ens kesällä tekemään kaikkea ihania juttuja. Ja vaikka olenkin raskaana en anna sen siltikään estää sitä että en voisi lähteä käymään keikoilla.Mielestäni nyt jos koskaan lähen ja mitä kaikkea sitten 2013 kesänä voidaan pikkuisen kanssa tehdä. Kerrankii musta tuntuu siltä että oon jotakin! mä oon ÄITI!<3  olen enkelilapsen äiti sekä tulevan pikkuisen äiti<3 monikaan ei pääse kokemaan tätä.Suurin osa mun kavereista on päässy elämässä haluamaansa työhön ja saavuttanut unelmia mut musta tuntuu jotenkii et mikään unelma ei voita tätä.Tää on sitä todellista onnea. Vielä kun olisi normaali parisuhde ja normaalit kaverit ni mun elämä olis täydellistä näinkin. Mitään muuta en toivo elämältä kun et saan pikkuisen syliini ja voin olla äiti, normaalin parisuhteen ja et olis vaan.Mut nyt mä meen tekee jotain ruokaa koska oon ruvennu vähän kattoo mitä syön ja liikkumaan tervellisesti jotta vaavi ja minä voitaisiin hyvin. Pari kertaa viikossa herkkupäivä jolloin ei tarvitse tehdä mitään muuta kun olla vaan!

:)

Tääpäivä onkii ollu aika vilkas..aamulla heti piti lähtee kaupungille hoitelee asioita.Ja saatiin tänään vihdoin ja viimein meijän jenkkisänky! Nyt pääsee noita seiniäkin ens kuussa maalailemaan ja ovia uusiks sekä pihaa. Siitä mä tykkään täs asunnossa on se et meillä on pieni piha tossa mihin voin laittaa istutuksia tai koristuksia.Seinät maalataan valkoseks koska entinen asukas oli maalannu nää seinät oranssin väriseks ja musta ne on ihan kauheet. joka ovi on erivärinen ja välillä tuntuu et meijän kalusteet ja värimaailma on kun sirkuksesta! mut nyt siihen tulee muutos kun laitetaan makkariin valkosta ja spreijataan hopealla jotain kuvioita vähän niikun sängynpäädyksi.ja laitellaan tätä asuntoa asunnon näköiseksi vaikka en tiedä kun ollaan kateltu uuttakin asuntoa tässä mut yhtään en tiedä kun sopivaa ei tunnu löytyvän. Tää meijän nykynen asunto on hyvin pieni varsinkin kun on pikkuinen syntymässä syyskuussa ni sillä pitäis olla enemmän tilaa temmeltää sitten. Mut onhan tässä aikaa viel:)
Miun uudistunut ruokaremontti ei tainnu tänäänkään oikeen onnistua kun käytiin T.n pikkuveljen 13-vuotis synttäreillä ja siellä tuli sit syötyy kakkua ja kaikenlaista naposteltavaa.

Viime yönä heräsin siihen kun paita oli ihan märkä ja huomasin et rinnasto alkaa tuottaa jo maitoo :o  ollu ihan älyttömän kipeet tissit ja kävin ostamassa noita rintaliivinsuojia koska olis aina inhottavaa jos olis kylässä ja alkais vuotaa eritettä paijan läpi. Joku proteiini taso on korkea mutta asia ei ole vakavaa vaan hyvähän se on et tissit alkaa tuottaa "harjotus maitoa" toivottavasti tulee maitoo sit kun vaavi alkais syntymään ettei pikkunen olis nälkäinen.Sain eilen neuvolasta sellasen lapun mis piti merkkailla miun ja timin elämästä kaikkee ja millanen haluttais olla vanhempana jne.. juttuja oli siinä. Tuossa sit pohdiskelin yksinäni et millanen vanhempi tahtoisin vauvalle olevan? Oli aika jännä miten mun ja T:n ajatus vanhemmuudesta oli melko samanlaiset sit kuitenkii vaikka meilläperhe tilanteet ja lapsuus oli hyvin erilainen molemmilla.Ja kyllä eilinen karkki kielto on ollu ihan hirvee ..koko ajan teke mieli jäätelöä! Mulla on hirveeti postaus ideoita kuhan saisin vaan aikaseks niit tehä tänne ja et olis aikaa..tää viikko ollu kyl niin kiireinen ettei mitään melkeen kerkii tekemään. Ehkäsit vapun jälkeen helpottaa. Mitä ootte aikonut tehdä vappuna? Itse haluaisin pitää grilli kekkerit ja sit lähtee johonkii mut ei oo vaan saanu aikaseks niitäkään suunnitella. onneks ens viikko viel aikaa:)
Ja tosissaan jos vielä joku ihmettelee niin ollaan vieläkin T:n kanssa kavereita mut tiiättekö et tää on ehkä meille nyt sopiva suhdemuoto olla vaan kavereita joilla sattuu olee lapsi tulossa. Ei olla riielty yhtään nyt ja keskusteluista ja kaikista tulee paljon parempaa. T jopa oli miettiny et jos hää sittenkii tulis synnytykseen mukaan. Tosissaan toivon et hää tulis sillä siinä tilanteessa tarviais kyllä jonkun ihmisen lähelle. Se on todella pelottava kokemus ja yksin varsinkin koettuna hyvin tarpeellinen et joku on siin mukana.Mut aika näyttää..toivottavasti voitais T:n kanssa joskus olla vielä muutakin kuin ystäviä mut aika näyttää senkii mitä tulevan pitää. Nyt meen nauttimaan telkkarin iloista naamio naamassa ja hedelmä-maustamaton jugurtin kera.nam nam! voikaa hyvin ja hyvää illan jatkot sinne, huomenna sitten ehkä uusia postaus juttuja meijän kodista jne..

Aamu alkaa tästä......

 Aamupalaksi muromysliä maidon kanssa......

 Sitten hieman kahvia lempi muumi mukistani.....

 ja Ananasta pilkottuna kahvin jälkeen...kunnes löydän kaapista....

Tämän!.................

Alku siis näytti tältä.........

 Ja päätyi tälläseksi....

Sitten kohti neuvolaa bellan kanssa........

ja


...kun tultiin kotiin .......

Nyt on aika käydä.....

pikkuisen potkiessa mahassa nukkumaan <3

Raskausviiko 20+1

 Sikiön paino: 250 g 
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 15 cm 
Koko pituus: 21,5 cm

SIKIÖ

Tämän viikon alussa sikiö on 17 viikkoa vanha. Sen ihon alle alkaa vähitellen kertyä rasvakerrosta, joka auttaa lasta säilyttämään oikean ruumiinlämmön syntymän jälkeen. Untuvakarvoitus peittää nyt lähes koko kehon.

Tytöillä kehittyy munasoluja – miljoonia! Vastakohtana pojille, tyttöjen kaikki munasolut kehittyvät ennen syntymää. Syntymän aikana munasolujen lukumäärä laskee dramaattisesti. Pojilla kehittyvät vatsaontelossa kivekset (sama koskee tyttöjen munasarjoja), mutta ne laskeutuvat kivespussiin vasta lähempänä syntymää. 

Nää muutamat päivät on ollu aika tapahtuma rikkaita ja on aina iltasin ollu hirveen väsyny etten oo sit jaksanu kirjottaa tänne mitään..Tää päivä on ollu erittäin kiehtova monellakin tavalla sillä meillä oli klo 17 neuvola ja iloksemme saimme kuulla että nyt viikkoja on 20+1 Eli PUOLIVÄLISSÄ OLLAAN! <3 voi tätä onnen määrää. olin luullu et se tulee ensviikolla vasta. 

raskausviikko 20+0

                                                                                                  paino: 64.8
painonmuutos:+1035
RR :120/64
B-Hb: 124
kohdunpohjankorkeus:20.5
sydämmensyke +155
liikkeet:++

tosissaan huomasin et normaalisti sais lihota joka viikko 500g  ni oon nyt joka viikko lihonnu 1kg.siispä tein listan et mitä syön aamupalaks, lounaaks ja päivälliseks sekä iltapalaks+ välipaloja. Sekä tein listan myös liikkumisesta et miten voin ylläpitää kuntoilua mikä on hyväksi verenkierrolle sekä synnykseen kuin myös minulle ja vauvalle parasta. 

Aamupalaksi:  puuroa+mustikkakiisseliä tai vaihtoehtoisesti hedelmiä maustamattoman jugutin kanssa ja paripalaa leipää (tuoremehua ja kahvi)
Lounaaksi: Keittoa tai vaihtoehtoisesti salaattiaVälipaloinan hedelmä
Päivällinen : jotain normaali ruokaa kun T tulee kotiin niin syödään + jälkkäri 
Iltapala: Hedelmiä ja jugurttia tai paripalaa leipää

Liikuntaa tulee jokapäivä koiran kanssa 3 kertaa päivässä lenkki ja pari kertaa viikossa uimassa tai kuntosalilla oleskelua . Neuvola täti sanoi tässä että yli rasitusta ei saa olla et pieniä sarjoja ja itseä kuuntelemalla ja kehoa niin ei ylirasitu. tähän varmaan haen jotain muuta apua ja neuvoja miten liikkua raskaana ollessa terveellisesti ja vahingoittamatta tai rasittamatta itseään. En ole nyt puoleen vuoteen harrastanut liikuntaa keskenmenon jälkeen ja suorastaan pelottaa urheilla ettei pikkuinen vahngoitu tai ettei tulis uutta keskenmenoo se pelko on kuitenkin ikuinen.

Tänään värjäilin hieman hiuksiakin koska väripurkin löysin tuolta kaapista minkä olin unohtanut ja houkutus oli melkoinen.. laitan toho toisee postaukseen väritys sessioni kun tää temppuilee nyt hirveesti eikä anna laittaa noita kuvia.
Ensiviikolla keskiviikkona klo 9.30 meillä onkii sitten rakenne ultra ja huomenna juhlitaan kakkua syöden T:n pikkuveljen synttäreitä ja sitä että meijän masuasukki pikkuinen on nyt puolessa välissä matkaa tulossa meijän syliin <3

Ensi viikon suunnittelua

Huomenta! Tänään alkanu tää aamu ihan hyvin käyntiin. Eilen meni koko päivän siivotessa ja kirpputorilla käväsin kanssa. Löysin Kirppikseltä 8 eurolla itkuhälyttimen ja se toimii loistavasti sekä kesäksi turkoosin topin 1,50 euroa mitä voi masun kanssa käyttää. Ens viikko onkii sitten tunne rikas viikko:


 maanantaina 
(23.päivä alkaa raskausviikko 20 eli puoliväli)
Tällön varmaan juhlitaan sitä et ollaan päässy niin pitkälle ja kakkua tänä viikkona täytyy varmaan tehdä. sekä ostaa torstaita varten kukkia ja kynttilöitä enkeli lapsen haudalle.Teen varmaan postauksen tästä ensviikolla kun on puoliväli ja saavutettu.



keskiviikkona 
(25.päivä on meillä rakenneultra ja saahaan tietää kumpi sielt tulee)
Tätä mä oon oottanu oikeesti koko ajan et saan nähä taas pikksen <3 niin onnessani olen. luulen tai on semmonen tunne et poikahan sielt tulee mut ei sitä voi koskaan tietää;) Oon haaveillu jo meijän yhteisistä lomapivistä huvipuistoissa jne..ja varmaan kakkua syödään tänäkin päivänä ja suunnitellaan kekkereitä miten koko suvulle tämän voisi sit ilmottaa.Tästä teen varmasti postauksen kuvien kanssa.

torstai
26.päivä  olis enkelilapsen laskettuaika.
Tänä päivänä käyn haudalla viemässä kukkia ja kynttilöitä. Niin ikävä pientä ja harmittaa koska ajatus siitä että nyt minulla olisi pikkuinen sylissä tai sen piti olla sylissäni mutta hän kerkesi saada siipensä liian aikaisin. varmasti hyvin tunteikas päivä ja surullinen. oon pelänny tätä päivää hirmuisesti keskenmenon jälkeen..onneksi minulla on lohtuna että nyt hänen sisaruksensa kasvaa mahassani ja voin kertoa tälle kuinka kaunis enkeli onkaan hänen suojanaan.yritän tehdä postauksen mutta luulen että se menee toiselle päivälle.

Viikonloppu
Kerrotaan tuleville mummeille ja papoille kumpi sieltä on tulossa ja niille jotka eivät vielä tiedä kumpi tulee ja niille jotka eivät vielä tiedä asiasta. Ajattelin yllättää tulevat mummit hienoilla jutuilla äitienpäiväksi mitä oon miettiny hankkivani. Varmaan jotain mukavaa kehittelen ja hemmottelen itseäni herkuilla, päiväkävelyillä. eiköhän jotain keksitä.


Elikkäs tuollaista olis siten luvassa ja noihin väliin pitäis viel mahtuu kaikkee muutakin. Vauvan tavaroitten hankintaan ja varmasti puran omaa sydäntänikin tässä. illemmalla lisää sitten kuvien kera päivästäni. Suunnitelmana olisi näyttää kirppislöydöistäni ja kakun koristeista häiden suunniteluun. Nimittäin tuttuni menee ensi kesänä häihin ja hää lahjaakin ja kaikkea muutakin pitäisi tässä matkan varrella miettiä. Mutta illemmalla siitä sitten lisää. Hyvää aurinkoista maanantai päivää kaikille! :)

Tulevaisuuden suunnitelmia!

Kyllä vaan nyt oon päättäny sen lopullisesti. Parin viikon ajan oon miettiny tätä että mikä olisi lapseni parasta enkä ajatellut yhtään itseäni. Olen päättänyt ottaa kivuliaan ja vaikean askeleen ja muuttaa T kanssa erikseen. T kun on useaan otteeseen pettänyt minua kaveripiirissäni olleiden naisten kanssa. Kyllä tuntee ittensä ihan naurun alaseks kun on ollu toisille niin tietämätön siitä mitä seläntakana tehdään. On jotenkii helpottavaa ajatella että lapsen isä T saa aina olla mutta minun itseni ei tarvitse kärsiä enään et nyt se on ohiten. Kivuliaalta se tuntuu mut se on oikee vaihtoehto kun toistuvasti pelleillään sinun tunteillasi. En vähäksy T:tä sillä hänestä tulee varmasti hyvä isä ja jollekkin toiselle naiselle hyvä kumppani mutta minun sietokykyni ei enään riitä.Muutan siis toiselle paikkakunnalle enkä ota useisiin inhottaviin ihmisiin yhteyttä.ei sellaset oo koskaan kavereita mitkä peuhaa kaverinsa miehen kanssa kun toinen on sairaalassa juuri lapsensa menettäny ja sit kun toinen odottaa lasta.Tämänkin kerroin vain siksi että on monia yksinhuoltajia jotka on / tai tulee kamppailemaan tän asian kanssa että mies ei olekkaan sellainen niiku sitä luuli.Oon aika avoin tälle blogille ja on ihanaa ku tää kertoo minun ja lapseni tarinaa.Koska ei kenenkää elämä ole ruusuista tanssimista ja voisinhan minä kirjottaa tänne aina iloisia tapahtumia mutta ei sitä itse osaa arvostaa samalla tavalla kun rehellisyyttä.MMinun piti laittaa tänne tänään iloisia asioita ja juttuja mitä oon kokeillu marsipaanin kanssa ja tehny suklaavanukasta ja päivtellyt vaatekaappiani kipputoria varten jne..mutta nt fiilikset tuntuu vaan et tekis miel mennä peiton alle ja itkeä niin paljon kun sielu sietää varsinkin kun T ei ole kotona ni minun ei tarvitse varoa itkuani ja kiukun puuskaani. Katsotaan miten elämä tästä! :)

Raskausviikko 19 alkaa!

Sikiön paino: 220 g 
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 13,5 cm 
Koko pituus: 18 cm

SIKIÖ

Tämän viikon alussa sikiö on 16 viikkoa vanha. Korvat pistävät hieman ulos päästä ja silmät asettuvat paikoilleen. Suolistoon kerääntyy jäteaineita, kuolleita soluja ja ruoansulatusnesteitä. Tätä kutsutaan mekoniumiksi, josta tulee lapsen ensimmäinen uloste. Sormenpäihin ja varpaisiin kehittyvät kullekin ihmiselle yksilölliset jälkensä.

Verenkierto on nyt täydessä vauhdissa. Napanuora kasvaa ja muuttuu paksummaksi, kun veri, joka antaa ravinnon sikiölle, kulkee suurella voimalla sen läpi. Elimistön puolustautumisjärjestelmä alkaa toimia ja tuottaa vasta-aineita. Nyt sikiö alkaa olla niin iso ja vahva, että tunnet sen potkut. Yleisesti ottaen aiemmin synnyttäneet tuntevat potkut aikaisemmin kuin ensisynnyttäjät, koska he tietävät mitä kuulostella.

Oon ollu hirmu väsynyt ja kiireinen nyt muutaman päivän ajan. Ollut niin paljon tekemistä ja suunnittelemista etten oo kerenny tekee oikeen mitään muuta. Ensiviikkokin näyttää olevan aika kiireinen viikko..suunnitelmia löytyy liikaa mutta ei vaan tiedämistä aloittais. sama tän postauksen kanssa etten tienny mistä tässä nyt kertoilis ku ei oo mitään ihmeempiä tapahtunut tai ollu oikeen mitään kerrottavaa. Raskausviikko 19 on nyt siis alkanu ja ens viikon keskiviikona kuunnellaan taas pikkuisen sydänääniä ja vaavin isi T siis tulee mukaan. Aika jännää että tuo aika on sillon puol 17 sillon et aika myöhää:o mut toisaalta T pystyy tulee töistä paremmin mukaan. Se täytyy sanoo et pikkunen potkii hurjanlailla just yöllä/illalla kun yrittää laittaa silmiä kiinni. Kauhee möyriiminen ollu mutta helpottunut olo on se että se sentää on siellä viellä hengissä. Huomannu nyt et nivuset on hirmu kipeet et välillä oikee sattuu.käsipuutuu helposti ja tosissaan ei olla vieläkään saatu sitä uutta sänkyy ja soitettiin eilen siitä että onko jo tullut mutta ei kuulemma vieläkään. Toivottavasti ensiviikolla voitais jo nukkuu paremmassa , isossa sängyssä! :)

Eilen käytiin pitzalla kun T halus tarjota niin kovin ja salaatipyödästä maistoin oliiveita enkä oo ennen tykänny niistä koska ne maistu ennen hirveelle..mutta mitäpäs tämä tyttö tekikään söin monta oliivia ja ne oli herkullisia fetajuuston ja tomaatin kanssa.En muistanu tietenkään kameraa ottaa mukaan jotta olisi voinu ottaa meijän pitzoista kuvan  mut oli ihan älyttömän hyvää. itse otin kana-pizan ja T jonkun kinkku-tonnikalapitzan. 

Lähettiin käväsemään keskustan baareissa ja mitä ollakkaan T juo vaan yhden kaljan ja haluaa lähteä jo kotiin katsomaan mielummin leffaa, itse join limun.Joten lähdettiin kotiin ja  katottiin sit kauhuleffa jonka aikana kumpikin torkahti sohvalle.

Ihan törkee makeen himo iskeny! eilen meinasin tulla hulluks ku en saanu mitän makeeta eikä kaapissa ollut mitään mikä olis helpottanu sitä himonmäärään. niinpä miun piti käyä kaupassa ja ostin tollasen classic-kermajäätelön ja vanukkaan. Ai että sitä tunnetta kun makunystyrät huutaa nautinnosta! Olisin ettinyt niitä lapsuusajan amppari-jäätelöitä mutta pahus kun niitä ei ollut kaupassa. Tänään ostan tollasille päiville kyllä jotain makeaa pakastimeen. Naapuri pyys lettukesteille ja menin sen jälkeen vielä sinne syömään lettuja! miten ruuasta onkaan tullut niin iso nautinto kun ennen .Onneksi on tuo koira joka pitää myös tän mamman liikkeessä nimittäin käytiin viel pitkä lenkki yhdessä . Olisi ihana mennä uimaan tai harrastaa jotain muutakin kun lenkkeilyä mutta en uskalla mennä salille pomppimaan kun ei oo kroppa nyt tottunu sellaseen. En oo siis kuntosalilla käynyt yli vuoteen koska keskenmeno vei ajatukset ja itsensä huolenpidon kokonaan.

Lueskelin tuossa lehteä oisko ollu trendit lehti..missä oli ihmisistä jotka on kokenu lapsettomuutta ja keskenmenoja..yks nainen sano siin aika hyvin ettei keskenmenon kokeneiden ihmisten oloa helpota mikään muu kun uusi raskaus ja näin se oli myös mulla! Yks päivä tuli kirje postissa siitä että olin unohtanu palauttaa kirjastoon koulukirjan minkä olin lainannu. Olin kokonaan unohtanu asian ja siit tuli lasku ihan ja T ihmetteli et miten voin unohtaa tollasen asian kun yleensä hoidan kaikki niin täsmällisesti. siinä mietin ja kerroin että kun kokee keskenmenon tai lapsensa menetyksen niin sillon elää tavallaan unta tai jossain huurussa. Oikeastaan en enään muista mitä syksystä-jouluun oikein tapahtu.Nyt oon huomannu muutami laskuja etoon unohtanu maksaa niitä sillo syksyllä tai löyän jotain kirjeitä ja tapaamisia mihin olis pitäny mennä. Vasta tää uus raskaus anto "teko hengityksen" et nykyään pystyy hoitamaan itseään ja asioita. Mut kai se on ihan normaalia että elää hieman tietyt vaiheet ohiten kun kokee jotain niin kamalaa.Pakko kyl sanoo keskenmenon, kohtukuoleman ja lapsensa menettäneille et älkää jääkö yksin! on vaikea kertoa vieraille ihmisille miltä sinusta tuntuu mut kirjotakaa vaikka päiväkirjaa ja älkää lakatko haaveilemasta ja yrittämästä.Eikä tarvii hävetä jos ei pysty arkisia askareita tekemään niistä voi pyytää apua. Meillä jokaisella on paikka täällä elämässä ja voijaa rakentaa meijän elämä omilla valinnoillamme.Yks nainen sano hyvin jossain lehdessä että hän on selvinnyt miehensä sairastumisesta ajattelemalla niin että, elämä ei oo heikkoja varten! tarkotti tällä sitä siin jutussa että vahvana naisena hän pystyy elämään silti vaikka hänen miehensä onkin sairastunut eikä muista häntä!tai jotain tällästä. hitsi kun en muista nyt sana sanalta miten se sen sano! mut kuitenkii...

Aamulla löysin vihdoin sopivaan hintaan yhen linkin joka on siis tässä:

http://www.raskauskeiju.fi/index.php?tr=10

Tuolla on myynnissä tollasia kotikäyttösiä sydämmen kuuntelu laitteita. tiedä sitten miten hyvin tollasesta kuuluu mut olis kyllä ihana välillä kuunnella kotona kuinka se pikkunen siel liikkuilee ja onko se kunnossa jne..Sit mä ihastuin tollaseen bola-koruun! en tiiä pitääkö tuo paikkansa mut jotenkii ihana ajatus olis ostaa tollanen itselle tai lahjaksi:

Meksikolainen bola on kaunis helistinkoru odottavalle äidille. Korun sisällä on pieni ksylofoni, jonka päällä pikkuruinen pallo tanssii pitäen erityistä, hienoa hiljaista ääntä odottavan äidin liikkuessa. Korua pidetään roikkumassa vatsan päällä ja jo 20:nen raskausviikon jälkeen lapsi voi kuulla ja tunnistaa äänen. Korun maaginen ääni rauhoittaa lasta kohdussa raskauden aikana. Bola-korua säännöllisesti käytettynä, syntymän jälkeen lapsi tunnistaa tutun helinän, joka tyynnyttää häntä. Toimii siis myös imetyskoruna -lapsen ja äidin yhteisiin hetkiin.

Hyvää lauantaipäivää teille! palaillaan illemmalla uudestaan nyt täytyy lähteä anopin luokse kahvittelee:)

.....

Melko rento fiilis ollu tänään koko päivän! aamu lähti hyvin ja huomasin että kuukaus sitten katsotut vaatteet ei enään mahu! miulla ei ole melkein yhtään vaatetta joka mahtuis miun päälle. kaikki takit ja housut ei mene enään kiinni..pakko siis viedä kirppikselle vaikka vaatteita kun raaski heittää noita hyvän kuntosia, melkein uusia vaatteita pois. Osan ajattelin kyllä säästää sitten kun vaavi on syntynyt niin mahtuis viel päälle sen jälkeen. Nyt parin kuukauden ajan oon heittänyt avustus keräykseen vaatteitani jo 4 säkillistä..tässä rupee pelottaa kovasti että mitä jos miulla ei olekkaan kohta yhtään vaatetta jälellä. Onneksi löysin tänään T:n kanssa h&m takin itselleni, sellaisen mustan.Maksoi 35 euroa kun oli alennuksena ja T sanoi että takki sopii ja on ihan mun näkönen ja sehän sen takin oikeastaan löys mulle ku sain melkeen kauheen mökökohtauksen kun kukutti kun mikään ei enään mahtunu päälle:D voi minua! Käytiin myös kirppiksellä ja löysin sieltä kastemekon 5 eurolla. Tosin sitä pitää vähän muokkailla viel äitini kanssa. Säästää paljon rahaa kun löysin tuon kastemekon. vuokraamiset kun tunnetusti maksaa aika hintavan hinnan.Tuossa on kuvaa mekosta:

Tuosta saa ihan kivan näkösen kun siihen voi lisätä miun isoisomummon virkkaamia pitsejä tai jotain nauhaa.Eiköhän me tulevan mummin kanssa keksitä tähän jotakin. Mietityttää tuossa mekossa vaan se että onkohan se liian lyhyt mut helpostihan tuohon voi lisätä pitemmän kankaan alle jos tuntuu siltä. En olis vielä hankkinu tätä kastepukua mut nyt vaan sattu kohalle ja mietin varmaan puoltuntii että otanko sen vai en mut sit päätin et kyllä tuossa mekossa on ainesta j eihän se ole kun hetken vain pikkusen päällä.

Löysin kirppikseltä myös tollasen puvun 2 eurolla  johon kuulu tollanen hattu ja hanskat. Suosittelen lämpimästi tuota vichy raskaus/ arpivoidetta 28 eurolla apteekista.

Oon nyt parin viikon ajan käyttäny tota ja mullahan on pari vuotta sitten leikattu umppari ni tää on häivyttäny mun navassa ja mahassa olevaa arpea jo:o suosittelen tätä käytettäväksi. Luvin tuolla et sellasesta öljystä mikä auttaa välilihan repeämiseen ehkäisevää öljyä mitä hierotaan välilihaan viikosta 34 alkaen.tuotteen purkki näytti siis tältä:

Synnytykseen valmistava öljy 10,90 euroa.

Mie oon ruvennu viime aikoina pitää itsestäni huolta kehon sekä kauneus jutuissa enemmän.

Koska jos mie voin hyvin niin moni miun läheinenkii voi paremmin kun ei tarvitse miusta huolta kantaa ja on ihana hemotella itseään kaiken maailman kasvohoidoilla ja jalkakylvyillä.

Meidän bella täyttää kohta vuoden!:o se on jo iso tyttö <3 Mietin tuossa T:n kanssa että miten tuo meijän koira onkii muuttunu siitä miten se tuli meille. Bellahan ei osannut kävellä tai olla hihnassa ollenkaan ja nykyään käyää bellan kanssa pari kertaa päivässä lenkillä ja niin hienosti kävelee hihnassa.Ainoastaan yks ongelma meillä on nyt ollu...se että se syö kakkaa:S hyi! en tiedä mikä sen tekee onko se tää kevät sitten et tulee kaikki hajut enemmän esille vai mikä.Siks tota koiraa ei voi päästää pihalle vapaaksi juoksentelemaan ettei se haukkaile jämiä mistään. Tässä samassa talossa kun asuu naapurilla kissoja niin ne tekee tarpeita tuol ulkona pihaan. vaikka tää onkii tällänen paritalo/omakotitalo hökkelys missä asustellaan toistaiseksi vielä T:n kanssa. Vieläkään en siis tiedä että missä meidän suhde tai mikä tämä nyt onkaan menee. Miehet kun ei tunnetusti puhu asioista ellei ole aivan pakko.Mutta kaippa tuo selviää miulle jossain vaiheessa että haluaako olla miun ja lapsen kanssa vai ei..mutta nyt kaveruus pohjalla ollaan vieläkin.Mie ajattelin tehdä lähiaikoina bostauksen miun ammatista leipurina.Lähteny tää mielenkiinto tuohon ammattiin taas et tekis miel tehä erikoiskakkuja. tuossa teille hieman esimakua miun työstä mitä opiskelin, kuvat on alitettavasti otettu netistä koska nyt koneella ei ole enään tallella omia töitäni.

Alkoholitonta elämää!

Kannatti levätä eileinen päivä tänään on paljon parempi olokin:) Tässä pari viikkoa olen miettinyt että mitä jos lopettaisi myös raskauden jälkeen juomisen kun lapsi on syntynyt. Eli loppuelämän ilman alkoholia! Oon ollu tunnetusti aina sellanen bilehile , mut nyt ku miettiny täs kavereitten kans et miten alkoholi oikeesti muuttaa ihmisenä. Tuntuu että kun ottaa juotavaa ni ihmisillä on oikeus silloin hölmöillä, pettää ja tehä kaikkea tyhmää.Mie rupesin miettii miten joskus hukutin murheeni ja rentouduin sillä että ryyppäsin pääni täyteen jotta kaikki viikontapahtumat unohtuis. Mutta unohtuiko sittenkään? pahan olon ja masennuksen kera tuli takaisin.Eikö olisi parempi käydä vaikka kylpylässä silläkin rahalla, elokuvissa tai jossakin tapahtumissa..paremminhan sillon saa rentouduttua kun päänsä täyteen vetämällä. Sanoin kavereille etten aijo saarnata ja silti aidon käyä baareissa ja olla heidän kanssaan vakka joisivat. tämä koski siis ihan itseäni ja omaa valintaani. Haluan tietää että nyt kun olen ollut selvinpäin kohta 9kk (jos niitä paria kertaa ei lasketa mitä muutaman punaviinilasillisen otin myöhäisen  keskenmenon jälkeen ennen kun tämä raskaus sai alkuunsa)että mitä uusia puolia miussa piilee ja miten miun ajatus maailma muuttuu kun oikeasti elää terveellistä elämää? Itse ainakin huomasin kuinka sokea olen ollut että juominen oikeasti sokaistaa ihmistä. Vääränlaisia tyyppejä tavannu ja vaan siks että oon ollu humalassa enkä oo nähny niitten todellista itseään kun vasta nyt kun on ollut selvinpäin. Sillon ei ehkä ajatellut sitä että millasia ihmisiä ne oikeesti on?Mie rupesin miettii lapsuuttani ja sitä miten isä aina joi itsensä vapaapäivinä kun raskas työ että unohtaisi kiireet ja rentoutuisi.Sen seurauksena äiti itkee kotona hirveän riidan jälkeen kun isä painttelee menemään baareihin.Mutta eikö silloin olisi voinut viettää vaikka aikaa kylpylässä tai käydä miesten kesken jossakin pelaamassa jotta turhilta riioiltakin olisi vältytty ja eikös se olisi ollut rentouttavampaa kun maata seuraavana päivänä sängyssä krapulassa. Miulle on ok et ihmiset juo ja juohan minä itsekkin vuosi sitten.Sentakiahan mietinkin tätä miun elämää ja oon kyl nyt onnellisempi kuin koskaan. En tiedä johtuuko tämä pelkästään raskaudesta vai sitten että terveellinen elämä oikeasti kannattaa. Mietin just et tuhlasin viikonloppuna pelkkiin juotaviin yli 20 euroa! nyt kun kävisin elokuvissa vaikka joka viikonloppu niin säästäisin yli 10 euroa. elokuvalippu kun maksaa 10 euroa ja siitä on paljon enemmän hyötyä kun siitä juomisesta. puhumattakaan siitä mitä humalassa kun tulee laskuhumala ja tekee mieli ruokaa..niihin uppoo rahaa + baari reissut päälle. Eikö tällä rahalla kuussa saisi vaikka mitä?Sekin on jännä että oikeesti ennen kun join ja elin "välipitämätöntä elämää" kirosin sitä kun itselläni ei ole omakotitaloa, uutta autoa, työpaikkaa tai jotain muuta vastaavaa...ja nykyään sitä miettii että mihin niitä olis tarvinnu et kyl miusta onnellisuus tulee siitä et on perhe, ystäviä ja hyvä olla itsellään. tälleen mie ennen luulin että olis mutta kuinkas ollakaan selvinpäin olemisesta näkee ennemmän positiivisemmin asiat kun et jois. tätä just nauroin kun T:n kanssa ostettiin paistinpannu ja hän joi tässä muutaman olusen sit mein puheen aihe meni siihen et T sano et kaupassa ostaessa hää oli tyytyväinen tohon pannuu mut nyt kun on humalassa niin se tuntuu paljon kämäsemmältä kun on otanu muutaman olusen! kokeilkaahan kotona tätä? mitä mieltä et itse olette juomisesta? tai terveellisestä elämän tavastani? olenko minä nyt aivan seonnut?:D painotan vielä että tämä oli siis itseni takia tämä päätös en väheksy tai saarnaa muiten ihmisten valinnoista. Itse haluan kehittää itseäni ihmisenä ja oppia tuntemaan itseni ja mikäsen parempaan kun kokeilla tätä. laitan myöhemmin bostauksen kuvien kera mitä tossa räpsyttelin kun käytiin bellan kanssa ulkona niin näette miten seki on kasvanu.

Voi elämä tätä flunssaa! :S

Ja olisihan tämä pitänyt arvata! ei me sitten mentykkään sinne elokuviin niikun oli tarkoitus mennä. Minulla nimittäin iski kuumetta ja kauhean kipee olo :S Tässä just tarkistelen kuumetta että pitääkö päivystykseen lähteä jossain vaiheessa.En keksi oikee mitään tähän bostaukseen kerrottavaa ...olo on mitä hirvein...ainakin voin sairastaa nyt rauhassa kun ei ole mihinkään menoja ja leffaakin katotaan kohta ihan omasta sohvalta. Suunnitelmaanikaan en oo nyt kyenny laittamaan eteenpäin. Tuli vaan mieleen että missä vaiheessa ootte hakenu äityispakkausta? ajattelin kun on raskausviikko 18 menossa et rakenneultran jälkeen vois itse hakea. Nyt kyllä pakko mennä lepäämään ja laitelen tänne taas kuhan saan oloni hieman paremmaksi. ei auta kuin levätä ja toivoa ettei kuume nousisi. luvin että 38 asteen kuume voi olla vaarallista jo sikiölle. siksi olenkin hieman huolissani:S

Kirpputori reissuja ja suunnitelmia

Kävin tänään kirppiksellä ja eihän siellä tullut mitään kun ihmiset työtelivät ja tyrkkivät niin että piti koko ajan mahaani varoa ettei mikään osuisi siihen. En ymmärrä mikä saa ihmiset tekemään tollasta? Miulta vejettiin kädessäni ollutta housua kun katsastelin sitä niin kädestä....mutta ei se loppunut siihenkään. Eräs ihana pikku poika huutaa äidilleen osottaen minua: " tuo nainen näyttää ihan karseelta!" kyllä olin että kiitos kovastin ja taisin vaan naurahtaa siihen. Mietin että mikä minun päälläni oli nyt niin karseaa..pitäälaittaa tän päivän asusta tänne kuva varmaan ni näette sitten että mistä vaatetuksesta tämä kyseinen pikkupoika ei tykännyt.Kirppikseltä löytyi semmonen vihreä tuubitobin  tyylinen eurolla. laitan siitäkinkuvan tännekuhan se tulee pesusta:) Huomenna olisi tarkoitus lähteä elokuviin pitkästä aikaa. Meinattiin mennä T:n kanssa kaveri mielessä katsomaan tuota American pie- luokkakokous leffaa mikä pyörii nyt.Tämäkin oli T:n idea joten ajattelin että mikäs siinä! että mennään vaan. huomenna ilta menee siis tähän.

Maha asukki ei ole pitänyt elämää nyt vähään aikaan mahassa ja nyt alkaa hieman huolettaa että mitä jos se ei olekkaan enään elossa. Jokapäivä vaan toivon että olisipa tuo neuvola ja rakenne ultra jo pian. Neuvola meillä on ensiviikolla onneksi mutta mitä jos kaikki on jo myöhäistä? Pelottaa ajatuskin että joutuisin taas olemaan leikkauspöydällä ja hautaaman lapseni. tää on pyöriny mun mielessä parin päivän ajan. Mitäjos kuvitelenkin lapseni liikkeet? ne kun on niin hentoja tuntemuksia vielä että mitä jos ne onkii jotain suolistoon liikkeitä vaan. En tiedä miten kestäisin sen uudestaan että menettäisin uudestaan lapseni varsinkin kun olen oikeasti ollut hirveän onnellinen koko raskauden ajan. Jo viime raskaudessa olin onnellinen mutta takerruin pieniin asioihin liikaa millä ei oikeasti ollut merkitystä nyt tässä uudessa raskaudessa osaa arvostaa pieniä asioita elämässä kuten sitä että on terve ja saanu tälläsen mahollisuuden olla taas äiti.Pitää käydä taas enkeli lapsen haudalla taas tässä lähiaikoina mutta T saa luvan tulla kyllä mukaan! vois viiä jonkun kauniin kukan ja kynttilän sinne.Viime kerrasta onkin aikaa kun olen viimeeksi käynyt haudalla. jotenkin en vain ole pystynyt käymään koska se tunne on ihan hirveä kun muistaa että kohta olisi enkeli vauva syntynyt.On jännä että meillä enkelivauvan muistotilaisuuden jälkeen sai tämä uusi raskaus alkuunsa.Ja nyt rakenneultra on melkein samana päivänä kun enkeli lapsen olisi pitänyt syntyä 25.päivä meillä on ultra ja 26.päivä oli enkeli lapsen laskettuaika.Nyt vaan toivotaan että kaikki menisi hyvin:) mitään muuta en toivoisi elämääni tällähetkellä kun että lapsi syntyy syyskuussa terveenä ja elossa.

Vielä olisi hieman suunnitelmia mielessäni mutta niistä sitten enemmän kun saan tiedon onnistuuko tämä mutta lupaan että olen enemän kuin innoissani tästä ;) saatte myöhhemin bostauksesta tässä lähipäivinä selville että mikä suunitelma ja millainen.mut nyt taas kohta nukkumaan!