Tänne ei oo nyt tullu kirjoteltuun pitkään aikaan mitään ja syy siihen johtuu siitä että en vain ole jaksanut! mulla on ollut jokapäivä hirveän kiire ja yrittäny järjestellä tätä mein kotia. Asunton ettimisessä ei oo tapahtunu tulosta sit ollenkaan ja tän päivän huonot uutiset sai mut totaallisen itkun partaalle. Maha on sentään kasvanut ja huomenna meillä onkii sit neuvola ja lääkäri klo: 13.20 ja tiiettekö mitä meille tuli kotiin uusi sohva! <3  oon pitemmän aikaa ettiny meille sohvaa ja kävin punanen risti-keräys paikassa kattomassa yhtenä päivänä meille sohvaa ja löysinkin sieltä sellasen siniharmaan sohvan 50 eurolla! T tykkäs kovasti ja vaikka meillä on nyt rahallisia vaikeuksia niin T kyllä pitäny musta erityis huolta.Se ei anna mun kantaa mitään ja koko ajan kysyy miten mä voin ja tekee kotitöitä ja kokkailee et mulla olis parempi olla. Ainakin joku asia sentään menee niikun pitää. selvästi mein suhteessa on alkanu tapahtuu positiivisia asioita.Kuvaa sohvasta en nyt jaksa ottaa mutta yritän saada mahdollisimman pian aikaseks senkin ja muutenkii tätä meidän asuntoa hieman esittelen jossakin vaiheessa.

Meillä alkoi myös bellan koulutus jakso kun T on kesälomalla. Pyritään opettamaan sille ettei se karkais pihalta ja oppis olemaan yksinkin kotona. Nyt on menny tosi hyvin tää alku ja tässä kehitellään sille kavereita ja T lenkittää sitä nyt pitempiä lenkkejä. Itse yhtenä päivänä yritin tuossa lenkittää sellasen normaali lenkin ni johan rupes supistelee ja jalat on ollu edelleen hirmu turvoksissa. Nyt oon syöny tota magnesiumia ni se on auttanu aika paljon ettei jalat oo turvoksissa koko päivää mut tänään rasvatessa ihoani huomasin et tadaa! SUONIKOHJU! siis eikä..ku oon niin yrittäny ettei sitä tulis ni mitä vielä..onneksi vain yksi mut ei tuu kovinkaan naisellista oloa kun suoni pullottaa jalassa ku viimestä päivää. Tässä sitä huomaa miten tuo pikkuveijari mahassa saa kehossa muutakin muutoksia kun mahan kasvua.Mutta silti tuo haikeus tuosta mahasta on jo nyt. Aika monet just sanookin et heillä on ikävä sitä raskauden aikaista mahaa kun se kasvaa. kyllä täytyy myöntää että pikkasen haikeella mielellä kun tietää että se ei ole siinä ikuisesti..toisaalta ihana asia mutta mulla on ollu pelko siitä että tämä olisi ainut kerta kun se masu kasvaa ja pikkunen on siellä.Siksi pitäisikin nauttia joka hetkestä tästä raskaudesta. Se mun kaverin piti ottaa musta ja T:stä perhekuva mut se on sit jotenkii jääny. Mut T lupas ottaa musta loppuraskaus kuvia et täst mahasta jää sit joku muisto. Meinasin et olis tehny sen mahakipsinkin mut nyt ei taida olla varaa tehdä sellasia et kyllä mä mielummin säästän sen rahan ruokaan tai sit pikkuselle tarvittaviin juttuihin. Vaikea ajatella että tässä ei ole kun pari kuukautta kun se saattaa jo syntyä :o toivottavasti saan nauttia vielä hetken tästä mahasta ja pikkusen potkuista <3 Yritin ottaa video kuvaa tänne potkuista mutta aina se jotenkin menee karkuun kun yrittää ottaa..toivottavasti saisin siitä videon ni pääsisin lisää sen tänne.Nyt vaan toivotaan et huominen neuvola ja lääkäri käynti menee hyvin ja saadaan nähä ylimääräiset ahistuksen aiheet pois että voidaan nauttia loppu raskaudesta. Huomenna sitten neuvola-postauks ja masukuvaa.