Missä äidin supervoimat?

Tänään voin sanoa että oon ollu liian ankara itselleni ja se kostautui myös illemmalla itku purkauksen merkeissä. tänään nimittäin leivoin pullaa sekä käärretortun jouluksi jonka laitoin pakkaseen.siivoilin sekä hoidin joonaa,kävin lenkillä ja siivosin vielä kaappeja. Vaadin itseltäni liikaa. Joskus haluaisin lähteä tästä neljän seinän sisältä johonkin..en vaihtaisi koskaan elämääni sillä olen unelmoinut tästä pitkään mutta tahtoisin joskus yhdenkin tunnin olla itsekseni.Välillä tuntuu että äitiys on kadottanut kokonaan minut itseni. Onneksi itkeminen vain puhdistaa mieltä ja kehoa...teki hyvää antaa vähän armoa itselleen ja antaa itkeä. Lopuksi olin taas yhtä hymyä ja naurua loppu illasta. Onneksi minulla on maailman ihanin mies joka pitää minusta huolta. Hän laittoi joonan nukkumaan niin saan rauhassa olla vähän aikaa koneella ja tehdä naisten juttuja kuten lakata kynnet. Kyllä tälläsiä pieniäkin asioita arvostaa nykyisin paljonkin..en ole yhtään sen huonompi äiti vaikka joskus armahdan itseäni kotitöistä ja vauva arjesta. Rakastan poikaani ja miestäni valtavasti mutta omaakin aikaa täytyy muistaa olla. Nyt otan kupillisen teetä ja nautin tästä hetkestä. Onneksi huomenna on uusi päivä ja uudet kujeet..muistakaahan tekin armahtaa itseänne ettekä vaatisi itseltänne liikaa.. oikein hyvää illan jatkoja teille kaikille :)