Täytyy sanoa että olen maailman onnellisin ihminen! Minulla on mies jota aijon kosia 29.päivä tätä kuuta kun on tuo karkausvuosi.Ollaan menty kihloihin jo aikoja sitten uutena vuotena 1.1.2010 vuonna . Mutta halusin uudistaa sen sillä meillä on välillä kerennyt kihlaus jo purkaantua ja suhde ollut hieman karilla.Tunnen ensimmäisen kerran pitkään aikaan olevan rakastettu. Vauva voi hyvin mahassa. En millään malttaisi odottaa että pääsen kuuntelemaan pienen sydämmen sykkeet. Tosissaan välillä mieli menee sinne mitä enkeli lapselleni tapahtui. Välillä tuntuu syylliseltä olla onnellinen tästä uudesta. Onhan enkeli lapseni silti minulle täydellinen vaikkei hänen kaikki elimet olleetkaan kehittyneet tarpeeksi.Hän on aina silti minun lapseni!
Lueskelin tuossa kaikenlaisia kauneusvinkkejä ja innostus lähti kun katoin yhtä ohjelma telkkarista.
Nyt minulla on olut kuuri menossa mutta ei kurkusta alas vaan hiuksiin. Kuulemma monet saaneet pitkät hiukset tuon ansiosta. lueskelin tuota priorin-shamppoota mikä lupaa auttaa hiusten kasvuun ,sitä saa apteekista 10 euroa pieni pullo. Samoja aineosia on kaljassa kun tuossa shamppoossa. Ajattelin sitten kokeilla jospa tuo auttaisikin.Jollakin oli raskauden jälkeen hävinnyt hiukset päästä. itselläni kun ei mitenkään vahvat hiukset muutenkaan ole.Onko kellään muulla kokemuksia tuosta olutta hiuksiin laittamisesta?
tuolta vauva.fi-sivuilta bongasin näin iltaisin tälläsen artikkelin:
http://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/1054/hei_vauva_aiti_taalla_
Tunto on sikön ensimmäiseksi kehittyvä aisti. Jo kahdeksanviikkoisella sikiöllä on tuntorefleksejä, vaikka aivot eivät vielä ole kehittyneet.
Itse ainakin pidän paljon siitä että hieron iltaisin mahaani ennen nukkumaan menoa. Siitä tulee itsellenikin niin hyvä olo.Välillä jopa puhelen mahalleni ja minusta on söpöä kun poikaystäväni kutsui minua mamiksi. Kyllä se kosketti sydäntä niin lämpimästi kuulla nuo sanat kun vihdoin saan olla pienelle ihmeelle äiti.Olenhan siis nytkin mutta se tunne kun saat ehkä näyttää sen pienelle,miten paljon onkaan annettavaa. En haluaisi olla näin innoissani ettei kukaan vie tätä minulta pois.Mutta mielestäni olen tämän onnen ansainnut enkeli lapseni sekä koirani menetyksen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti