2012/02/19

Mietiskelyä

Onko teillä kenelläkään raskauden aikana ollut ajatuksia lapsuudestanne? Minulla tuli nyt sellainen ajattelu ilta päähän et olen ajatellut omaa lapsuuttani ja sitä miten rakas äitini onkaan minulle <3 Vaikka näemme harvoin eikä äiti ole voinnut olla tukenani kaikissa asioissa muuta kun puhelimitse silti tiedän että hän rakastaa minua aina.Ajatuksia millainen äiti itse tahtoisin olla omalle rakkaalleni pikku vauvalleni? Tiedän ainakin sen että vahva side on tähän lapseen jo nyt sekä enkeli vauvaan.Haluan olla kaikkein paras äiti ja antaa kaikkeni että lapsellani olisi hyvä lapsuus ja tukea häntä unelmissa ja että elämässään perhe on tärkein.Haluaisin lapselleni hyvät välit kaikkien sukulaistensa kanssa ja että serkkujen kanssa he voisivat pitää aikuisenakin yhteyttä. Itselläni sukulaisten kanssa olo on jäänyt vähemmälle. Isäni on tullut paljon mieleeni..en haluaisi koskaan enään nähdä koko ihmistä. Siitä on kohta jo 5 vuotta kun viimeeksi olemme nähneet. Olin vielä silloin kovin nuori vain alle 17-vuotias.Isäni siis löysi naisystävän ja he eivät enään pitäneet isäni lapsiin yhteyttä eli siis minuun ja sisaruksiini sekä heidän lapsiin.Eivät muista syntymäpäiviä eikä vastaa puheluihin tai viesteihin.Suoraan sanottuna isäni hylkäsi minut.Kysymys kuuluukin onko teillä muilla kokemuksia tälläisestä? mietin tässä nyt sitä että kutsuisiko isääni mikä olisi vauvan äitin isä tulemaan lapsen elämään?Olin pienenä isin tyttö ja silloin vielä perheen kuopus.Haluaisin että omalla lapsellani olisi hyvä isäsuhde ja poikaystävä on minusta mikä mainioin isä lapselleni.Parempaa isää ei olekkaan <3 Päätimme kihlautua uudestaan ja pidämme tätä kihlausta merkkinä siitä että 4 vuodessa voi tapahtua paljon mutta ollaan silti aina päädytty yhteen. On jo aika ottaa uusi askel ja unohtaa menneet. tälläsiä mietteitä tuli nyt mieleen ja sitä tässä pari kyyneltäkin virtasi. Mutta nyt nautitaan tästä hetkestä ja siitä että minusta on todellakin tulossa äiti <3 äiti joka tekee kaikkensa pienen eteen. Hyvää yötä ihmiset kirjoittelen huomenna tosta ultrapäivästä. tää oli tällänen tunteiden purkaus mikä piti johonkin purkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti