Rakas enkelini oli vasta niin pieni ettei sitä saa tai voinut haudata perinteisesti koska oli vain viikolla 15.
Niinpä pidin muistotilaisuuden yhteiseen muistolehtoon missä voi muistaa ne jotka ovat menettäneet lapsen,katsomatta sen viikkoja tai miten se on kuollut. Oli joulukuun 14päivä2011. Ei ollut vielä luntakaan maassa. Heräsin aamulla ja olin reipaana,hieman pelokkaana ja haikealla mielellä. Suunnitelin runon pahvinpalaan jonka halusin lausua sekä kävin ostamassa 3 kynttilää joita voin kummien kanssa laskea haudan päälle. Siinä sitten reippaana ajelin ja hain enkelin kummeja kaupungin keskustasta. Ostin vielä sitten 3 ruusua yksi oli vaalean punainen, yksi valkoinen ja yksi tumman punainen. Halusin heti tietenkin ottaa punaisen ruusun sillä sellainen punainen kuvasti hyvin sitä murhetta ja rakkautta enkeliäni kohtaan. Odotettiin hautausmaalla kappelissa pappia sillä halusin papin siunaavan lapseni lepoon. Onneksi minulle annettiin tälläinen mahdollisuus kun pyysin sitä. 10 minuuttia myöhässä oleva pappi tuli ja lähdimme hiljaa ruusut ja kynttilät kädesämme haudalle. Siinä me sitten oltiin ja sytytettiin kynttilät sekä asetettiin ruusut haudalle. Joku muu oli tuonut haudalle soittorasian ja se rupesi kesken kaiken soimaan. Pappi siunasi ja puhui pienen raamatun pätkän jonka jälkeen saimme minä ja enkelin kummit lausua runot. Kyllä siinä kyyneleet vierivät ja oli niin haikea olo. oliko minun nyt tosissaan päästettävä enkelistäni irti? Halusin kuulla vielä soittorasian äänen ja laitoin sen päälle.Siinä me sitten seisottiin kaikki aivan hiljaa..vain tuuli umisi taustalla. Kaikki oli niin täydellistä.Sitten lähdimme pois..olen käynyt haudalla joka viikkoa paitsi nyt viime aikoina minulla ei ole ollut autoa käytettävissä niin en ole voinut mennä haudalle. Oma runoni siis oli tälläinen:
" Nuku rakkaani nyt,
Anna pilvien sinua kantaa,
varjossa laaksojen,
valossa tähtien.
Nuku rakkaani nyt,
koko maailma sinulle laulaa,
mut kaikista äänistä untasi valvomaan
jään "<3
Parempaa lahjaa en ole koskaan saanut kun se että olen nyt äiti vaikka en saanutkaan näyttää rakkauttani enkelilleni.Hää tulee olee aina osa miuta, osa sitä onnea mitä sain kokea ja jota jään kaipaamaan. Osa miun sydäntä ja miuta itsenäni. Miten tälläinen pieni enkeli voikaan opettaa ihmisille enemmän kuin mikään muu.
Nää piisit kuvastaa hyvin sitä tunnetta mitä kaikkea tässä on ollut lokakuun 28 päivänä tähän tammikuun 25päivään asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti